LAPSIASIAT

Asianajotoimisto Eeva-Leena Wendelin Oy antaa ammattitaitoista juridista apua lapsiasioihin liittyen. Lapsioikeuden keskeisiä osa-alueita ovat lapsen huoltoon ja huoltajuuteen, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvät asiat. Palvelemme alueilla Oulu, Raahe, Kajaani, Kemi, Ylivieska ja lähiseudut, sekä sopimuksen mukaan myös laajemmin muillakin paikkakunnilla.

Lasten huolto

Avioliitossa vanhemmat ovat automaattisesti lain nojalla lastensa huoltajia. Avoliitossa syntyneen lapsen huoltajaksi taas tulee vastaavasti lain nojalla yksin äiti, mutta vanhemmat voivat tehdä vahvistetun sopimuksen yhteishuoltajuudesta isyyden vahvistamisen jälkeen. Sopimus voidaan tehdä myös oheishuollosta tai sijaishuollosta.

Lapsen yhteishuolto tarkoittaa, että lasta koskevat päätökset (kuten nimi, hoito, koulu, uskonto ja terveydenhoito) ja lapsen huoltoon kuuluvat tehtävät kuuluvat molemmille huoltajille. Huoltajat ovat samalla myös lapsen edunvalvojia ja huolehtivat lapsen taloudellisista asioista holhoustoimilain säädösten mukaisesti.

Avioeron jälkeen lapsi jää yleensä vanhempiensa yhteishuoltoon, eli heidän tulee päättää lapsen asioista edelleen yhdessä. Mikäli vanhemmat eivät kuitenkaan syystä tai toisesta pääse yhteisymmärrykseen huoltoon liittyvistä asioista, voi kumpi tahansa vanhempi viedä huoltoriidan tuomioistuimeen ratkaistavaksi. Mahdollisuutena on lisäksi tuomioistuinsovittelu.

Mikäli lapsella on avioeron seurauksena ainoastaan yksi virallinen huoltaja, päättää tämä yksin lapsen asioista; esimerkiksi viranomaiset antavat lasta koskevat tiedot ainoastaan huoltajalle, kun taas toinen toinen vanhempi tarvitsee huoltajan kirjallisen luvan tai tuomioistuimen myöntämän oikeuden saada tietoja lapsesta.

Lapsen asuminen

Kun vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mutta he eivät asu yhdessä, tulee ratkaistavaksi se, kumman vanhemman luona lapsi pääasiallisesti asuu. Huoltajien velvollisuus toimia yhdessä lapsen huollon ja lapseen liittyvien päätösten suhteen jatkuu myös erilleen muuttamisen ja avioeron jälkeen, kun lapsi on yhteishuollossa. Vaikka vanhemmat päätyisivät ratkaisuun, jossa lapsi asuu vuoroviikoin kummankin vanhemman luona, on virallisen asuinpaikan kuitenkin oltava jomman kumman luona. Asuinpaikka voi vaikuttaa moniin asioihin, kuten lapsilisään, mahdolliseen asumistukeen ja lapsen koulun määräytymiseen.

Tapaamisoikeus ja elatus

Tapaamisoikeudella turvataan lapsen oikeus tavata ja pitää yhteyttä myös siihen vanhempaan, jonka luona tämä ei asu. Toisen vanhemman ja lapsen tapaamisten hoitaminen on melko vapaasti vanhempien sovittavissa, mutta on kuitenkin suositeltavaa laatia sopimus siitä, miten tapaamiset ja niihin liittyvät asiat tarkalleen hoidetaan. Näin ennaltaehkäistään tapaamisasioihin liittyviä riitoja, helpotetaan arjen sujumista, sekä tehdään tilanne selkeämmäksi lapselle. Päätöksen tapaamisoikeudesta voi tehdä myös tuomioistuin tai asiaa voidaan käsitellä tuomioistuinsovittelussa.

Vanhemmat voivat tehdä lapsen elatuksesta sopimuksen, jonka vahvistaa lastenvalvoja. Vahvistettu sopimus vastaa tuomioistuimen elatusavusta antamaa päätöstä. Mikäli vanhemmat eivät keskenään pääse sopimukseen elatuksesta, päätöksen tekee tuomioistuin. Myös tuomioistuinsovittelua voidaan käyttää elatusapuriidassa.

Huostaanotto

Huostaanotto on viimeinen toimenpide lapsen riittävän huollon ja turvallisuuden takaamiseksi siinä vaiheessa, kun muut keinot eivät auta. Joissain tapauksissa päätöksen lapsen huostaanotosta voi tehdä sosiaaliviranomainen. Asiat hoidetaan aina lapsen etu ja turvallisuus etusijalla. Huostaanotto voi olla voimassa toistaiseksi tai 1 kuukauden kerrallaan.